Fundamentalismi 2
(Christian Fundamentalism 2)

Jatkamme professori Malanin sarjaa fundamentalismista. Ensimmäinen osa käsitteli: Raamatun auktoriteetin tunnustaminen, Raamatun kirjaimellinen tulkinta, ylihengellistämisen hylkääminen ja Hengellisten totuuksien ja vanhoillisen teologian hyväksyminen. - Anton Bosch.

Raamatullinen luomisoppi. Raamatullinen esitys, että Jumala loi kaiken, hyväksytään täysin evankelisissa piireissä. Tällainen usko johtaa kehitysteorian täydelliseen hylkäämiseen, joka perustuu todistamattomaan olettamukseen, että elämä sai alkunsa yksisoluisesta organismista jossain suurella suolla. Kehitysoppiteoria kieltää sen tosiasian, että ihmisellä on aivan toisenlaisia ominaisuuksia kuin eläimillä. Ihmisellä on myöskin hengellinen olemus, ja ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, ja on vastuussa Hänelle teoistaan. Suurin osa kehitysopin kannattajista ovat Jumalan kieltäjiä ja he luulevat voivansa todistaa tieteellä, että Jumalalla ei ollut mitään osuutta elämän alkamisen kanssa. He ovat täysin harhassa, koska ei ole mitään vahvaa todistetta heidän teorialleen. Ei ole löytynyt mitään välimuotoja eri lajeille, että alempi muoto olisi kehittynyt eteenpäin. Luomisen jälkeen apinat ovat yhä apinoita eivätkä ole kehittyneet joksikin muuksi. Ne eivät ole meidän esi-isiämme.

Vihamielinen saatanan valtakunta. Fundamentalistit uskovat, että on olemassa vastustava valtakunta, jota hallitsee saatana demoniensa kanssa. Herra on valmistanut tulijärven ikuiseksi tuomion paikaksi paholaiselle ja hänen enkeleilleen, samoin kuin pelastumattomille syntisille (Matt.25:41; Ilm.20:11-15). Koska saatana petti meidän ensimmäiset vanhempamme, heistä tuli syntisiä; sen seurauksena me kaikki olemme syntyneet syntisiksi (Room.5:12). Me voimme pelastua saatanan ja synnin tuhoavasta vallasta vain Jeesuksen Kristuksen kautta (Ef.1:7; 1.Joh.3:18). Meidän täytyy alistaa syntinen luontomme (Gal.5:16-17) ja pukea yllemme koko Jumalan sota-asu voidaksemme vastustaa vihollista ja hänen juoniaan (Ef.6:10-13). Hengellinen sodankäynti on ainoa tapa voittaa saatana elämässämme. Meidän ei tule käyttää tätä menetelmää epäraamatullisesti yrittämällä ajamaa saatanaa kaupungeista, maista, maanosista tai koko maailmasta. Tänä armon aikana me elämme maailmassa, joka on paholaisen vallassa (Gal.1:4; 1.Joh.5:19). Me olemme sodassa pahuutta vastaan, ja taistelu kovenee, kun me lähenemme armon ajan päättymistä.

Dispensationalismi. Kirjaimellisessa Raamatun tulkinnassa keskitytään Jumalan totuuksien selitykseen. Jokaisella aikakaudella on omat luonteen piirteensä, vaikka voi olla joitakin yhtäläisyyksiä keskenään. Aikakausien erot tulee kuitenkin ottaa huomioon, esimerkiksi uskontunnustuksissa, jotka perustuvat Kristuksen ristiin naulitsemiseen Uudessa Testamentissa. Ne ovat erilaisia verrattuna Vanhan Testamentin uskontunnustuksiin.

On mahdotonta säilyttää oikea perspektiivi, jos ei oteta huomioon eri aikakausista johtuvia olosuhteita. Jos Jumalan eri aikakaudet sekoitetaan keskenään, voidaan ajautua vääriin johtopäätöksiin. Näin käy jos Israelin lain aikakausi Vanhassa Testamentissa sekoitetaan armon aikakauteen Uudessa Testamentissa ja saadaan aikaan lakihenkinen Jumalan palvelu. Väärään mennään myös jos seurakunnan aikakausi samaistetaan tulevaan kuningaskunnan aikakauteen - se on Kristuksen hallitsema rauhan aika, joka alkaa vasta hänen toisen tulemuksensa tapahduttua. Jos ei tehdä selvää eroa näiden kahden aikakuden välillä, silloin voidaan luulla, että paholainen nyt sidotaan ja otetaan valta pois, ja että uskovat nyt ottavat vallan ja hallitsevat kuninkaina ja ihmeet ja merkit seuraavat kuningaskunnan myötä. Sellaiset ihmiset ovat eksyneet, eivätkä ymmärrä Raamatun profetioita, jotka kuvaavat kuinka maailma progrssiivisesti rappeutuu seurakunnan aikakauden loppuvaiheessa (1.Tim.4:1; 2.Tim.3:1-5).

Israelin entiselleen saattaminen. Fundamentalistit tunnustavat nykyisen Israelin valtion, koska he uskovat kirjaimelliseen Raamatun lupausten täyttymiseen, joka koskee lopun ajan Israelin parustamista Luvattuun Maahan. (Jes.11:11-12; Jer.31:3-10, 20-21, 31-39; Hesek.11:17; 36:22-29; 37:21). Israel on parhaillaan palaamassa isiensä maahan.(1.Moos.13:14-15; 17:8; 26:3; 28:13). Heillä on raamatullinen mandaatti tälle maalle, mikä tarkoittaa, että sitä ei voida kieltää heiltä - eikä sitä myöskään voida jakaa. Yhdysvallat ja YK yrittävät jakaa maan kahdeksi israelilaisten ja palestiinalaisten kesken - mutta se on suoraan ristiriidassa Raamatun kanssa. Ankarat Jumalan tuomiot tulevat niiden pakanain osaksi, jotka pakottavat Israelin jakamisen (Joel 3:1-2). Jumala ei ainoastaan liittänyt nimeään Israelin kansaan (Jer.31:1), vaan myös Jerusalemiin hengellisenä ja poliittisena pääkaupunkina - tämä asema sillä tulee olemaan tuhatvuotisen valtakunnan aikana Jeesuksen tulemisen jälkeen (1.Kun.9;3, 11-36; Jes.2:1-4; Jer.3:17).

Jatkuva uskonpuhdistus. Vakavien uskovien tulisi olla mukana prosessissa, joka pyrkii saattamaan seurakunnan jumaluusopin ja käytännön Jumalan sanan mukaiseksi. Raamatun tutkimista tulisi harjoittaa päästäkseen syvemmälle sanaan, jonka seurauksena opittu uusi tieto laitetaan käytäntöön. Tulisi varoa, että epäraamatullisia käsityksiä ja oppeja, jotka ovat tulleet perinteiksi, ei hyväksyttäisi, vaan ne tutkittaisiin tarkoin. Monet reformoidut kirkot ovat syyllistyneet siihen, eivätkä ole kriittisesti tutkineet vakavia virheitä, joita heidän kirkkoisänsä ovat sisältäneet oppeihinsa. Ja näin on aivan epäraamatullisia, Rooman käytäntöjä ja oppeja päässyt livahtamaan reformoituun kirkkoon ja ovat siellä vielä tänä päivänä. Todellinen uskonpuhdistus, jonka tarkoitus on palata takaisin Raamatun periaatteisiin, on hylätty monissa kirkoissa. Etelä-Afrikassa on meneillään tällainen uskonpuhdistus, joka ansiosta mennään suureen teologiseen tuhoon. Se ei ole uskonpuhdistus, joka veisi seurakunnan lähemmä Raamattua, vaan se on vääristely, joka on suunnattu tuhoamaan seurakunnan uskon perustukset. Nuo uudet uskonpuhdistajat väittävät, että kristillisyyden ‘pääkertomus’ perustuu kirkkoisien ja Raamatun lukujen kirjoittajien rajoitettuihin ja erheellisiin tietoihin. Uudenaikaisilla tutkimusmenetelmillä on saatu aikaan tuhoamista ja erheellistä akateemista kuvausta historiallisesta Jeesuksesta, joka ei syntynyt neitseestä, ja joka ei ollut Jumala, jonka kuolemalla ristillä ei ole pelastavaa merkitystä, ja joka ei noussut ylös ruumiillisesti haudasta. Tämä ‘tutkimus’ on suoritettu Jeesus-seminaarin puitteissa Yhdysvalloissa. Heille kaikille Raamattu ei ole erehtymätön Jumalan sana, vaan primitiivisten ajattelijoiden uskonnollisia mielipiteitä ja olettamuksia. He myöskin pitävät Kritinuskon samanvertaisena ei-kristillisten uskontojen kanssa. Tällainen vääristetty uskopuhdistus tulisi hyljätä ja korvata todellisella uskopuhdistuksella.

Jatkuu...

Prof. Johan Malan, Middelburg, South Africa (February 2008)